Yritykset jäävät digitaalisen muutoksen takana


<div _ngcontent-c14 = "" internalhtml = "

Talousarvion jakaminen, sukupolvenjako ja oppimis- ja kehittämisaloitteiden ohjelmointi ovat kolme estettä, jotka estävät yrityksiä mukauttamasta digitaalista muunnosta yli 1000 oppimis- ja kehittämisalan (L & D) ammattilaisten tekemän kyselyn mukaan.

Tutkimuksessa todettiin, että noin puolet vastaajista ilmoitti, että vain C-sviitin työntekijät tai hallitus ovat mukana heidän digitaalisessa muunnelmassaan. Tämä ei koske ainoastaan ​​oppimis- ja kehitysjohtajia vaan myös henkilöstöä ja muiden työntekijöiden panosta. C-sarja hallitsee digitaalisen muuntamisen päätöksentekoa, mutta yritykset harvoin tuovat HR / L & D: tä ennen digitaalisen muunnoksen käyttöönottoa. Kahdeksankymmentä neljä prosenttia kaikista HR- ja L & D -budjetista tehdyistä päätöksistä tehdään C-sviitissä, ja vain 35%: lla yrityksistä oli ennakoivaa ottaa HR / L & D ennen digitaalisia muunnosohjelmia.

Matkaviestinnän konsepti.Getty

Monet yritykset ovat jo erittäin myöhässä valmistellessaan jatkuvaa digitaalista muutosta, sanoo AVADOn maailmanlaajuinen johtaja Niall McKinney.

”Jos L & D-ohjelmat toteutetaan nopeasti ja niitä tukevat C-suite-johtajat, ne voivat tehostaa työvoimaa ja vähentää työpaikkojen menetyksiä vanhentuneiden taitojen ja kyvyttömyyden kasvaa teknologian rinnalla.”

Digitaalisen muuntamisen priorisoinnissa on myös sukupolvien välinen erotus. Yli 55-vuotiaat henkilöt ovat usein C-sviitissä ja johtoryhmissä organisaatioissa, jotka tarvitsevat muutoksia, mutta tämä väestö ei ole vielä täysin kattava ja tukenut muutosprosessia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 95% 25-44-vuotiaista uskoo, että muutos on tärkeää, vain 72% 55-vuotiaiden ikäryhmistä viittaa samaan innostukseen. Niille, jotka ovat vielä aloittaneet ohjelmia, yli 60% haastatelluista ei aio toteuttaa tulevaisuudessa.

Selvityksestä käy myös ilmi, että maaseudun väestön pienyritysten työpaikkoihin kohdistuvat vaikutukset ovat mahdollisesti erittäin vahingollisia. Pk-yritykset ovat suurin liiketoiminnan koko, jolla ei ole digitaalista muutosohjelmaa lähes 20%: iin verrattuna 10%: iin suuremmista yrityksistä. Pienten ja keskisuurten yritysten, joilla ei ole johtamisohjelmia, on myös vähiten todennäköistä rakentaa näitä ohjelmia tulevaisuudessa.

">

Oppimis- ja kehittämisaloitteiden budjetointi, sukupolvien jakautuminen ja perintöohjelmat ovat kolmea estettä, jotka estävät yrityksiä mukauttamasta digitaalista muunnosta yli 1000 oppimis- ja kehitystyöntekijän (L&D) tekemän kyselyn mukaan.

Tutkimuksessa todettiin, että noin puolet vastaajista ilmoitti, että vain C-sviitin työntekijät tai hallitus ovat mukana heidän digitaalisessa muunnelmassaan. Tämä ei koske ainoastaan ​​oppimis- ja kehitysjohtajia vaan myös henkilöstöä ja muiden työntekijöiden panosta. C-sarja hallitsee digitaalisen muuntamisen päätöksentekoa, mutta yritykset harvoin tuovat HR / L & D: tä ennen digitaalisen muutoksen käyttöönottoa. Kahdeksankymmentä neljä prosenttia kaikista HR- ja L & D-budjetista tehdyistä päätöksistä tehdään C-sviitissä, ja vain 35% yrityksistä oli ennakoimaton saattamaan HR / L & D: n etukäteen digitaalisiin muunnosohjelmiin.

Matkaviestinnän konsepti.Getty

Monet yritykset ovat jo erittäin myöhässä valmistellessaan jatkuvaa digitaalista muutosta, sanoo AVADOn maailmanlaajuinen johtaja Niall McKinney.

”Jos L & D-ohjelmat toteutetaan nopeasti ja niitä tukevat C-suite-johtajat, he voivat tehostaa työvoimaa ja vähentää työpaikkojen menetyksiä vanhentuneiden taitojen ja kyvyttömyyden kasvaa teknologian rinnalla.”

Digitaalisen muuntamisen priorisoinnissa on myös sukupolvien välinen erotus. Yli 55-vuotiaat henkilöt ovat usein C-sviitissä ja johtoryhmissä organisaatioissa, jotka tarvitsevat muutoksia, mutta tämä väestö ei ole vielä täysin kattava ja tukenut muutosprosessia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 95% 25-44-vuotiaista uskoo, että muutos on tärkeää, vain 72% 55-vuotiaiden ikäryhmistä viittaa samaan innostukseen. Niille, jotka ovat vielä aloittaneet ohjelmia, yli 60% haastatelluista ei aio toteuttaa tulevaisuudessa.

Selvityksestä käy myös ilmi, että maaseudun väestön pienyritysten työpaikkoihin kohdistuvat vaikutukset ovat mahdollisesti erittäin vahingollisia. Pk-yritykset ovat suurin liiketoiminnan koko, jolla ei ole digitaalista muutosohjelmaa lähes 20%: iin verrattuna 10%: iin suuremmista yrityksistä. Pienten ja keskisuurten yritysten, joilla ei ole johtamisohjelmia, on myös vähiten todennäköistä rakentaa näitä ohjelmia tulevaisuudessa.